Luomua vai lähiruokaa?

Monet varmasti miettii, mikä on parempi vaihtoehto, luomu vai lähiruoka? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Mitä eroa niillä sitten on ?

Luomua tuotetaan eri puolilla maailmaa ja myös tuodaan Suomeen lähes kaikkialta. Luomun tuottaminen ei saa kuormittaa luontoa ja sen pitää edistää luonnon monimuotoisuutta.

Esimerkiksi luomuviljelyssä ei saa käyttää keinolannotteita ja torjunta-aineita. Tällä on vahvoja ympäristövaikutuksia ja luomu-tuotetuissa viljoissa ja kasviksissa ei ole torjunta-ainejäämiä.

Lähiruoka taas on mahdollisimman lähellä kotiasi tuotettua. Lähiruoka määritellään monella tavalla, se voi olla enintään 50 km etäisyydellä kodistasi tai sitten vähän kauempaa. Oma näkemykseni on, että niin läheltä, kuin haluttua tuotetta on saatavilla. Lähruoka ei välttämättä ole luomua, mutta sitä ostamalla tuet oman kotiseutusi elinkeinoa ja lyhennät tuotteen elinkaarta. Kannattaa myös suosia suoraan tuottajalta osamista, tällöin hän saa enemmän. Lähiruokaan pääsee parhaiten "käsiksi" osuuskuntien tai ruokapiirin kautta.

Kumpi sitten on parempi? Molempi parempi, mutta jos on valittava, valitsisin lähiruoan.

Ekologista leivontaa

Ystäväni pitää blogia, jossa ihania, italialaisia reseptejä. Viimeisin sopii erinomaisesti myös vihreään ajatusmaailmaan. Reseptissä hyödynnetään kuivunutta leipää. Tutustu sinäkin!





Toinen Jalka Italiassa: Kuivasta leivästä suklaakakuksi: Mittavaksi kevätsiivoukseksi äityneen viikonlopun lopputulemassa oli vain yksi kauneusvirhe. Nimittäin päivien ja viikkojen myötä keitt...

Roskaiset rantamme

Aika juoksee ja minä olen laiska kirjoittaja. Kuulumisia kunnasta osio on aktiivisin sivuni, mutta muut.. reseptiosioon tuleen lisäämään jossain vaiheessa juuresta tehdyn leivän ohjeen. Ihan alusta saakka eli alkaen juuren valmistamisesta. Tämä vaatii sen, että onnistun leivässä täydellisesti. Juuren olen jo onnistunut kasvattamaan, mutta leipää en ensimmäisellä kerralla malttanut kohottaa riittävästi, tuli aikas timakka :) ja sitten asiaan!

Olen jo tuonutkin julki, että minulle meri ja saaristo ovat rakkaita, toki kaikki muukin vesistöt ovat tärkeitä. Tästä syystä niiden suojelu ja hoito minulle erityisen merkityksellistä. Ihmisten piittaamattomuus luontoa kohtaan jaksaa minua aina hämmentää, Pidä Saaristo siistinä ry:n kaksi vuotisen MARLIN-projekti tulos hävettää.

Pidä Saaristo Siistinä ry toteutti kaksi vuotisen MARLIN-tutkimuksen, jossa tutkittiinItämeren rannoille ajautuvan roskan määrää ja laatua. Projektissa oli mukana myös Ruotsi, Latvia ja Viro. Lopputulosten mukaan Suomen rannat olivat tutkimusrannoista roskaisimpia ja niiltä löydetyistä roskista 75 prosenttia oli muovia.

Suomessa tutkittiin yhdeksää ranta-aluetta: Paraisilta Utö, Björkö ja Mustfinn, Turusta Ruissalon Kansanpuisto, Kaarinasta Hovirinta, Raaseporista Jussarö, Helsingistä Pihlajasaari ja Kotkasta Lehmäsaaren kaksi rantaa. Rannat olivat luonnon rantoja, urbaaneja rantoja tai niiden välimuotoja-

MARLINin tavoitteina oli roskaantumisen seurantamenetelmän testaamisen ja kehittämisen lisäksi paikantaa roskaantumisen lähteitä, roskien laatua ja määrää sekä lisätä tietoutta Itämeren roskaantumisongelmasta.

Nämä roskat ovat siis kulkeutuneet rannoille ihmisten väinpitämättömyyden vuoksi. Se on surullista, kovin surullista.

Koko tutkimus ja tarkempaa tietoa löytyy Pidä Saaristo Siistinä ryn sivuilta.