keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Kesäkeiton" tuunatut vaatteet"

Useilla meistä on traumaattinen kokemus koulussa nautitusta harmaasta kesäkeitosta, jossa lilluu ylikypsiä pakastevihanneksia ja maistuu vedeltä.
Noh, tässä tuunattu versio, joka maistuu ja on juuri tällä hetkellä mahdollista valmistaa kotimaisista kauden kasviksista ja juureksista.


Minulle kesäkeiton ns. perusnelikko on peruna, porkkana, kukkakaali ja sulatejuusto. Tämän lisäksi muita vihanneksia, joita on hyvin saatavilla, kuten kyssäkaalia, parsakaalia, naurista ja kesäkurpitsaa. Näitä kaikkia löytyy tästä reseptistä. Määriin ei kannata tuijottaa liian tarkasti, tämän voi tehdä vähän sinnepäin, tarkistaa maun lopuksi.



Raaka-aineet ( noin 10:lle)
noin 3 L vettä
10 - 15 kpl kiinteitä perunoita, kuorittuna
2-4 kpl porkkanaa kuorittuna
1 kyssäkaali, kuorittuna
2-3 naurista kuorittuna
1 kesäkurpitsa
1 pieni kukkakaali
1 pieni parsakaali
1-2 sipulia (kesäsipuli varsineen)
1 pkt sulatejuustoa, (minun suosikki on koskenlaskija voimakas)
suolaa
mustapippureita
tuoreita yrttejä, kuten ruohosipulia, persiljaa, salviaa ja basilikaa

1. pilko kaikki kasvikset, myös parsakaalin varret voi leikata kuutioiksi ja lisätä keittoon!
2. laita vesi kiehumaan ja lisää siihen suola.
3. laita ensin kypsymään porkkana, sipuli (ei varsia) ja nauris, kun alkavat kiehua uudestaan, lisää perunat ja kyssäkaali, anna näiden kiehua pari minuuttia. Seuraavaksi lisää loput kasvikset ja pilkottu sulatejuusto ja pippurit. Lientä pitää olla sen verran, että kasvikset lähes peittyvät.
4. Kun keitto alkaa kiehua, tarkista liemen maku ja lisää tarvittaessa suolaa, anna kiehua hilajlleen kunnes kasvikset ovat napakan kypsiä ( kun alkaa kiehua 5-8 minuuttia)
5. Tarkista vielä maku ja lisää silputut yrtit ja anna vetäytyä hetki
6. Keiton kaveriksi maisuu vaikkapa ruisleipä!

lauantai 31. tammikuuta 2015

Punajuuri on juureksista rakkain


Suurin osa meistä syö punajuurta vain säilöttynä

tai joulupöydässä, rosollissa. Nämä molemmat

kuitenkin antavat punajuuren mausta ihan

väärän kuvan. Tämä siksi, että niihin on lisätty

etikkaa, joka peittää punajuuren oman, makean maun.


Tiesitkö että punajuuressa on:
* kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä
* vitamiineja, A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia
* runsaasti kuitua, 100g sisältää kuitua 7,5 g, joka on noin neljännes päivän tarpeesta

Itse teen punajuursta kaikkea. Kestosuosikkini on kypsentää punajuurilohkot uunissa paahtamalla lisäkkeeksi, lisään päälle hetken ennen tarjoilua vuohenjuustoa tai aurajuustoa ja siemeniä. Mutta, punajuuresta on paljon muuhunkin. Tänään tein punajuuripihvejä, jonka kanssa valkosipulilla maustettua hummusta ja salaattia. Näitä voi käyttää myös vaikkapa hampurilaisiin tai lisäkkeeksi vielä vaikkapa uunijuureksia. Lopussa muutama vinkki reseptin muokkaamiseen.


Halloumi-punajuuripihvit n. 20 kpl

500 g raastettua punajuurta ( jos laiskottaa, kaupan punajuurisosekin käy)
1 pkt halloumijuustoa karkeana raasteena
2 dl hienonnettua korianteria
1 dl cashewpähkinöitä rouhittuna
2 kananmunaa
1 dl ohrajauhoja(vehnäjauho käy myös, itse en käytä lainkaan vehnää)
(suolaa) ja mustapippuria

Sekoita kulhossa kaikki aineet hyvin keskenään. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. (minä en lisännyt). Anna turvota 30 - 60 min.

Kuumenna ohukais- tai paistinpannussa voita tai öljyä ja paista kullanruskeiksi. Huom! paista miedolla lämmöllä, ohuita pihvejä. Jos taikina ei pysy hyvin kasassa, lisää hiukan jauhoja.

Vinkkejä:
- hallomin voi vaihtaa vuohen juustoon tai vegaanit soijajuustoon (huom! suolaa pitää lisätä)
- vegaanit luonnollisesti korvaavat kananmunat soijajauholla ( 2 rkl soijajauhoa + 4 rkl vettä)
- lähiruoan kannattajana cashewpähkinät voisi korvata härkäpapurouheella , turvota 30 min vedessä
- jos et pidä korianterista, sen voi vaihtaa toiseen yrttiin, kuten persiljaan tai timajmiin (jota vain 1 dl)

torstai 15. tammikuuta 2015

Sesonkikasviksia ruokapöytään!



Luomu- ja lähiruuan suosimisen lisäksi hyvä tapa suunnitella ruokahankintoja on sesonkikasvisten käyttäminen.

Sesonkikasviksia ovat edullisia ja laadullisesti parhaimmillaan,satokautensa huipulla. Sen lisäksi ne ovat ekologisia koska:

  • niiden tuottamiseen käytetään vähemmän ulkopuolista energiaa (lämpö + valo)
  • lähellä kasvatetut kasvikset myös kuluttavat vähemmän energiaa lyhyemmän kuljetustarpeen ja varastointitarpeen vuoksi
  • talviaikaan, kun kaikkia tuoreita kasviksia ei voi, eikä kannata Suomessa tuottaa, sesonkikasviksia on edullisin tuoda ulkomailta, niiden hiilijalanjälki on myös sesongin ulkopuolisia tuotteita alhaisempi
  • satokauden ollessa parhaimmillaan kasvisten ja hedelmien maku on myös parhaimillaan
Tietoa sesonkikasviksista saat:

tiistai 2. joulukuuta 2014

Luomua vai lähiruokaa?

Monet varmasti miettii, mikä on parempi vaihtoehto, luomu vai lähiruoka? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Mitä eroa niillä sitten on ?

Luomua tuotetaan eri puolilla maailmaa ja myös tuodaan Suomeen lähes kaikkialta. Luomun tuottaminen ei saa kuormittaa luontoa ja sen pitää edistää luonnon monimuotoisuutta.

Esimerkiksi luomuviljelyssä ei saa käyttää keinolannotteita ja torjunta-aineita. Tällä on vahvoja ympäristövaikutuksia ja luomu-tuotetuissa viljoissa ja kasviksissa ei ole torjunta-ainejäämiä.

Lähiruoka taas on mahdollisimman lähellä kotiasi tuotettua. Lähiruoka määritellään monella tavalla, se voi olla enintään 50 km etäisyydellä kodistasi tai sitten vähän kauempaa. Oma näkemykseni on, että niin läheltä, kuin haluttua tuotetta on saatavilla. Lähruoka ei välttämättä ole luomua, mutta sitä ostamalla tuet oman kotiseutusi elinkeinoa ja lyhennät tuotteen elinkaarta. Kannattaa myös suosia suoraan tuottajalta osamista, tällöin hän saa enemmän. Lähiruokaan pääsee parhaiten "käsiksi" osuuskuntien tai ruokapiirin kautta.

Kumpi sitten on parempi? Molempi parempi, mutta jos on valittava, valitsisin lähiruoan.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Ekologista leivontaa

Ystäväni pitää blogia, jossa ihania, italialaisia reseptejä. Viimeisin sopii erinomaisesti myös vihreään ajatusmaailmaan. Reseptissä hyödynnetään kuivunutta leipää. Tutustu sinäkin!





Toinen Jalka Italiassa: Kuivasta leivästä suklaakakuksi: Mittavaksi kevätsiivoukseksi äityneen viikonlopun lopputulemassa oli vain yksi kauneusvirhe. Nimittäin päivien ja viikkojen myötä keitt...

tiistai 11. helmikuuta 2014

Roskaiset rantamme

Aika juoksee ja minä olen laiska kirjoittaja. Kuulumisia kunnasta osio on aktiivisin sivuni, mutta muut.. reseptiosioon tuleen lisäämään jossain vaiheessa juuresta tehdyn leivän ohjeen. Ihan alusta saakka eli alkaen juuren valmistamisesta. Tämä vaatii sen, että onnistun leivässä täydellisesti. Juuren olen jo onnistunut kasvattamaan, mutta leipää en ensimmäisellä kerralla malttanut kohottaa riittävästi, tuli aikas timakka :) ja sitten asiaan!


Olen jo tuonutkin julki, että minulle meri ja saaristo ovat rakkaita, toki kaikki muukin vesistöt ovat tärkeitä. Tästä syystä niiden suojelu ja hoito minulle erityisen merkityksellistä. Ihmisten piittaamattomuus luontoa kohtaan jaksaa minua aina hämmentää, Pidä Saaristo siistinä ry:n kaksi vuotisen MARLIN-projekti tulos hävettää.

Pidä Saaristo Siistinä ry toteutti kaksi vuotisen MARLIN-tutkimuksen, jossa tutkittiinItämeren rannoille ajautuvan roskan määrää ja laatua. Projektissa oli mukana myös Ruotsi, Latvia ja Viro. Lopputulosten mukaan Suomen rannat olivat tutkimusrannoista roskaisimpia ja niiltä löydetyistä roskista 75 prosenttia oli muovia.

Suomessa tutkittiin yhdeksää ranta-aluetta: Paraisilta Utö, Björkö ja Mustfinn, Turusta Ruissalon Kansanpuisto, Kaarinasta Hovirinta, Raaseporista Jussarö, Helsingistä Pihlajasaari ja Kotkasta Lehmäsaaren kaksi rantaa. Rannat olivat luonnon rantoja, urbaaneja rantoja tai niiden välimuotoja-
MARLINin tavoitteina oli roskaantumisen seurantamenetelmän testaamisen ja kehittämisen lisäksi paikantaa roskaantumisen lähteitä, roskien laatua ja määrää sekä lisätä tietoutta Itämeren roskaantumisongelmasta.

Nämä roskat ovat siis kulkeutuneet rannoille ihmisten väinpitämättömyyden vuoksi. Se on surullista, kovin surullista.

Koko tutkimus ja tarkempaa tietoa löytyy Pidä Saaristo Siistinä ryn sivuilta.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Itämeri

Vietin valtaosan kesälomastani merellä. Veneilimme Espoosta Turun saaristoon. Meri on minulle henkireikä, merituuli hivelee sielua ja antaa voimia arkeen. Toivon sen myös säilyvän sellaisena, aina. Tästä syystä Itämerta on suojeltava ja hoidettava.

Itämeri on vuosien varrella rehevöitynyt, rantakivet ovat leväpartaisia. Sinilevää oli heinäkuun alussa havaittavissa hiukan Turun saaristossa alueilla. Sinilevä nousee pintaan, silmin havaittaviksi lautoiksi nopeasti kun on tuuletonta ja helteistä. Tänä kesänä levähavaintoja on ollut onneksi keskimääräistä vähemmän. Se johtuu kuormituksen vähenemisestä, jätevesien puhdistustekniikan paranemisen ansiosta.

Itämeren tilan kohentamiseksi edelleen voimme jokainen tehdä osamme. Poimin tähän esimerkkejä asioista, joilla jokainen voi arjessaan vaikuttaa asiaan:
  • vähennä veden kulutusta kotona
  • käytä vihreää sähköä ja käytä sitä säästeliäästi, hankkiessasi uusia sähkölaitteita, kiinnitä huomiota niiden energiatehokkuuteen -> säästät myös euroja!
  • lannoita puutarhaa kohtuudella ja käytä siihen luonnollisia lannotteita
  • älä pese mattoja tai muita pyykkejä rantavedessä tai niin, että pesuvedet valuvat rantaveteen
  • suosi lähi- ja luomuruokaa sekä kauden satoa -> lähiruokaa ostamalla tuet myös paikallisia yrittäjiä!.. säilyy/ lisää alueen työpaikkoja jne. ja luomuruoan tuottamiseen käytetään vain luonnollisia lannotteita, jotka eivät kuormita vesistöjä ja vähentävät energian kulumista
  • syö vain kesäviä kalalajeja ->  WWF:n kalaopas
  • syö vähemmän lihaa -> vähentää hiilidioksiidi- ja ravinnepäästöjä ja Itämeren ravinne kuormitusta
  • käytä ostoksiin omaa kassia -> ei kaupan muovikasseja!
  • osta kestäviä tavaroita ja käytä ne loppuun
  • vältä turhia kemikaaleja siivouksessa, kosmetiikassa ja pyykin pesussa
  • älä jätä roskia luontoon

Lisää tietoa Itämerestä:
Itämerihaaste
WWF