Kesäkeiton" tuunatut vaatteet"

Useilla meistä on traumaattinen kokemus koulussa nautitusta harmaasta kesäkeitosta, jossa lilluu ylikypsiä pakastevihanneksia ja maistuu vedeltä.

Noh, tässä tuunattu versio, joka maistuu ja on juuri tällä hetkellä mahdollista valmistaa kotimaisista kauden kasviksista ja juureksista.

Minulle kesäkeiton ns. perusnelikko on peruna, porkkana, kukkakaali ja sulatejuusto. Tämän lisäksi muita vihanneksia, joita on hyvin saatavilla, kuten kyssäkaalia, parsakaalia, naurista ja kesäkurpitsaa. Näitä kaikkia löytyy tästä reseptistä. Määriin ei kannata tuijottaa liian tarkasti, tämän voi tehdä vähän sinnepäin, tarkistaa maun lopuksi.

Raaka-aineet ( noin 10:lle)
noin 3 L vettä

10 - 15 kpl kiinteitä perunoita, kuorittuna

2-4 kpl porkkanaa kuorittuna

1 kyssäkaali, kuorittuna

2-3 naurista kuorittuna

1 kesäkurpitsa

1 pieni kukkakaali

1 pieni parsakaali

1-2 sipulia (kesäsipuli varsineen)

1 pkt sulatejuustoa, (minun suosikki on koskenlaskija voimakas)

suolaa

mustapippureita

tuoreita yrttejä, kuten ruohosipulia, persiljaa, salviaa ja basilikaa

1. pilko kaikki kasvikset, myös parsakaalin varret voi leikata kuutioiksi ja lisätä keittoon!

2. laita vesi kiehumaan ja lisää siihen suola.

3. laita ensin kypsymään porkkana, sipuli (ei varsia) ja nauris, kun alkavat kiehua uudestaan, lisää perunat ja kyssäkaali, anna näiden kiehua pari minuuttia. Seuraavaksi lisää loput kasvikset ja pilkottu sulatejuusto ja pippurit. Lientä pitää olla sen verran, että kasvikset lähes peittyvät.

4. Kun keitto alkaa kiehua, tarkista liemen maku ja lisää tarvittaessa suolaa, anna kiehua hilajlleen kunnes kasvikset ovat napakan kypsiä ( kun alkaa kiehua 5-8 minuuttia)

5. Tarkista vielä maku ja lisää silputut yrtit ja anna vetäytyä hetki

6. Keiton kaveriksi maisuu vaikkapa ruisleipä!

Punajuuri on juureksista rakkain

Suurin osa meistä syö punajuurta vain säilöttynä

tai joulupöydässä, rosollissa. Nämä molemmat

kuitenkin antavat punajuuren mausta ihan

väärän kuvan. Tämä siksi, että niihin on lisätty

etikkaa, joka peittää punajuuren oman, makean maun.


Tiesitkö että punajuuressa on:
* kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä
* vitamiineja, A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja, erityisesti folaattia
* runsaasti kuitua, 100g sisältää kuitua 7,5 g, joka on noin neljännes päivän tarpeesta

Itse teen punajuursta kaikkea. Kestosuosikkini on kypsentää punajuurilohkot uunissa paahtamalla lisäkkeeksi, lisään päälle hetken ennen tarjoilua vuohenjuustoa tai aurajuustoa ja siemeniä. Mutta, punajuuresta on paljon muuhunkin. Tänään tein punajuuripihvejä, jonka kanssa valkosipulilla maustettua hummusta ja salaattia. Näitä voi käyttää myös vaikkapa hampurilaisiin tai lisäkkeeksi vielä vaikkapa uunijuureksia. Lopussa muutama vinkki reseptin muokkaamiseen.

Halloumi-punajuuripihvit n. 20 kpl

500 g raastettua punajuurta ( jos laiskottaa, kaupan punajuurisosekin käy)
1 pkt halloumijuustoa karkeana raasteena
2 dl hienonnettua korianteria
1 dl cashewpähkinöitä rouhittuna
2 kananmunaa
1 dl ohrajauhoja(vehnäjauho käy myös, itse en käytä lainkaan vehnää)
(suolaa) ja mustapippuria

Sekoita kulhossa kaikki aineet hyvin keskenään. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. (minä en lisännyt). Anna turvota 30 - 60 min.

Kuumenna ohukais- tai paistinpannussa voita tai öljyä ja paista kullanruskeiksi. Huom! paista miedolla lämmöllä, ohuita pihvejä. Jos taikina ei pysy hyvin kasassa, lisää hiukan jauhoja.

Vinkkejä:
- hallomin voi vaihtaa vuohen juustoon tai vegaanit soijajuustoon (huom! suolaa pitää lisätä)
- vegaanit luonnollisesti korvaavat kananmunat soijajauholla ( 2 rkl soijajauhoa + 4 rkl vettä)
- lähiruoan kannattajana cashewpähkinät voisi korvata härkäpapurouheella , turvota 30 min vedessä
- jos et pidä korianterista, sen voi vaihtaa toiseen yrttiin, kuten persiljaan tai timajmiin (jota vain 1 dl)

Sesonkikasviksia ruokapöytään!

Luomu- ja lähiruuan suosimisen lisäksi hyvä tapa suunnitella ruokahankintoja on sesonkikasvisten käyttäminen.

Sesonkikasviksia ovat edullisia ja laadullisesti parhaimmillaan,satokautensa huipulla. Sen lisäksi ne ovat ekologisia koska:

• niiden tuottamiseen käytetään vähemmän ulkopuolista energiaa (lämpö + valo)
• lähellä kasvatetut kasvikset myös kuluttavat vähemmän energiaa lyhyemmän kuljetustarpeen ja varastointitarpeen vuoksi
• talviaikaan, kun kaikkia tuoreita kasviksia ei voi, eikä kannata Suomessa tuottaa, sesonkikasviksia on edullisin tuoda ulkomailta, niiden hiilijalanjälki on myös sesongin ulkopuolisia tuotteita alhaisempi
• satokauden ollessa parhaimmillaan kasvisten ja hedelmien maku on myös parhaimillaan

Tietoa sesonkikasviksista saat:

http://www.satokausikalenteri.fi/